Koirat koirina

Kirjoituksia koiramaailman menosta

Avainsana: kennelliitto

  • Koiran rekisteröinti Suomessa 2027

    Koiran rekisteröinti Suomessa 2027

    Koiran rekisteröinnin merkitys on muuttunut Suomessa viime vuosina paljon. Ennen koirat rekisteröitiin yleisimmin Suomen Kennelliittoon: puhdasrotuiset rotukoirarekisteriin ja sekarotuiset niin sanottuun FIX-rekisteriin. Vuoden 2024 alusta lähtien jokainen Suomessa asuva koira on kuitenkin pitänyt rekisteröidä Ruokaviraston viranomaisrekisteriin.

    Mitä koiran rekisteröinti tarkoittaa?

    Käytännössä koiran rekisteröinti tarkoittaa, että koiran tiedot ilmoitetaan rekisteriin, jota ylläpitää jokin taho, esimerkiksi yhdistys. Alun perin koirarekistereillä seurattiin lähinnä jalostusta ja kilpailutoimintaa, kuten koiranäyttelyitä. Myöhemmin omia rekistereitään alkoivat pitää myös kaupungit ja kokonaiset valtiot, jotta ne tietäisivät, mitä koiria alueella on ja kuka ne omistaa.

    Usein valtio kerää tietoa maan koirista esimerkiksi näistä syistä:

    • kadonneen koiran palauttaminen omistajalle
    • omistajan tai kasvattajan rikosvastuun osoittaminen
    • eläinsuojelu
    • koirien määrän tilastointi
    • verotus

    Onko koiran rekisteröinti pakollista?

    Kyllä. Laki velvoittaa jokaisen koiranomistajan ilmoittamaan koiransa Ruokaviraston koirarekisteriin. Jos et ilmoita koiraa viranomaisrekisteriin, sinulle voidaan määrätä seuraamusmaksu, joka on 300–5 000 euroa.

    Muihin rekistereihin koiran ilmoittaminen on vapaaehtoista. Sen päättää omistaja tai kasvattaja itse.

    Koiran rekisteröinnin vaihtoehdot Suomessa

    Suomessa on nyt kaksi merkittävää koirarekisterin ylläpitäjää, ja toiseen niistä rekisteröinti on lain mukaan pakollista. Lisäksi toimii muutama pienempi rekisterinpitäjä, joka on erikoistunut tietyn käyttötarkoituksen koirien rekisteröintiin.

    Ruokaviraston koirarekisteri

    Ruokaviraston ylläpitämä koirarekisteri on Suomen virallinen viranomaisrekisteri, johon jokainen koira on rekisteröitävä.

    Rekisteröinnissä ilmoitetaan seuraavat tiedot:

    • mikrosirun numero
    • koiran haltijan nimi, henkilötunnus, lähiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero
    • koiran syntymäaika (arvio riittää, jos tarkkaa päivää ei tiedetä)
    • koiran rotu, sukupuoli ja väri (jos koiralla ei ole rotua, sen ulkoiset tuntomerkit kuvataan sanallisesti)
    • koiran nimi
    • koiran syntymämaa, jos se on muu kuin Suomi
    • mikrosirun asettajan nimi ja osoite
    • mikrosirun asettamispäivä

    Tarkista ajantasaiset vaatimukset Ruokavirastolta. Lisätietoa koiran rekisteröinnistä löydät Ruokaviraston koirien tunnistamis- ja rekisteröintiohjeesta.

    Suomen Kennelliiton rekisterit

    Pakollisen viranomaisrekisteröinnin lisäksi koiran voi rekisteröidä Suomen Kennelliittoon. Siitä on hyötyä, jos haluat harrastaa koirasi kanssa Kennelliiton alaisia koiraharrastuslajeja tai teettää sille terveystutkimustuloksia. Lisäksi Kennelliitto ja sen kattojärjestö FCI tunnustavat puhdasrotuisiksi vain rotukoirarekisteriin rekisteröidyt koirat.

    Puhdasrotuiset rotukoirat

    Rotukoiran rekisteröi Suomen Kennelliittoon kasvattaja. Omistaja ei voi ilmoittaa koiraa rotukoirarekisteriin jälkikäteen: jos kasvattaja jättää rekisteröinnin tekemättä, Kennelliitto pitää koiraa sekarotuisena. Silloin koira ei pääse mukaan Kennelliiton rotukoirille rajattuun toimintaan, kuten jalostukseen, koiranäyttelyihin tai rodunomaisiin kokeisiin ja kilpailuihin.

    Lue lisää rotukoiran rekisteröinnistä Suomen Kennelliiton koirarekisteriohjeesta.

    Tuontikoirat

    Jos olet hankkinut rotukoiran ulkomailta ja se on rekisteröity kotimaansa kennelliittoon, koira pitää rekisteröidä vielä erikseen Suomen Kennelliittoon. Tarvitset tähän koiran kotimaan kennelliitosta niin sanotun ”export pedigreen”.

    Tuontikoiran rekisteröinnistä ja sen vaatimuksista voit lukea lisää Suomen Kennelliiton sivuilta.

    Monirotuiset ja rekisteröimättömät rotukoirat

    Rotukoirarekisterin lisäksi Suomen Kennelliitto ylläpitää monirotuisten tunnistusmerkintätietokantaa (entinen FIX-rekisteri). Monirotuisen koiran rekisteröinnistä Suomen Kennelliittoon on hyötyä, jos haluat kilpailla Kennelliiton hallinnoimissa koiraharrastuslajeissa, kuten agilityssä tai TOKOssa. Pelkkään harrastamiseen tai esimerkiksi lajikursseille rekisteröintiä ei yleensä tarvita.

    Toinen syy rekisteröidä monirotuinen koira Kennelliittoon ovat terveystutkimuslausunnot. Tietokantaan merkitty monirotuinen koira voi saada Kennelliitolta virallisia terveystutkimuslausuntoja samaan tapaan kuin puhdasrotuinen koira.

    Lue lisää monirotuisen koiran rekisteröinnistä Suomen Kennelliiton koirarekisteriohjeesta.

    Mitä tarvitsen ennen koiran rekisteröintiä?

    Koiralla pitää olla mikrosiru ja todistus tunnistusmerkinnästä. Tunnistusmerkintätodistuksen kirjoittaa mikrosirun asettaja, yleensä eläinlääkäri. Jos koiralla on jo mikrosiru mutta todistus puuttuu, sen voi hakea myös jälkikäteen: eläinlääkäri lukee sirun sirunlukulaitteella ja kirjoittaa todistuksen sen perusteella.

    Lisäksi tarvitset koiran perustiedot, kuten iän ja sukupuolen. Tarkista ajantasaiset vaatimukset kunkin rekisterin verkkosivuilta.

    Mitä jos koiraa ei ole rekisteröity?

    Suomessa jokainen koira on rekisteröitävä Ruokaviraston koirarekisteriin. Jos jätät koiran rekisteröimättä, rikot lakia. Rekisteröi koira siis myöhässäkin. Heinäkuun 2026 alusta lähtien laiminlyönnistä on voitu määrätä 300–5 000 euron seuraamusmaksu.

    Pelkkä Kennelliiton rekisteröinti ei riitä. Vaikka koira olisi jo rekisteröity Suomen Kennelliittoon, se pitää rekisteröidä erikseen myös Ruokaviraston rekisteriin.

    Voiko koiran rekisteröidä itse?

    Kyllä voi. Ruokaviraston koirarekisteriin ja Kennelliiton monirotuisten koirien tunnistusmerkintätietokantaan (entinen FIX-rekisteri) voit rekisteröidä koirasi itse.

    Suomen Kennelliiton rotukoirarekisteriin koiran rekisteröi aina kasvattaja. Puhdasrotuisen tuontikoiran rekisteröintiin taas tarvitaan niin sanottu ”export pedigree” koiran kotimaan kennelliitosta.

    Mitä koiran rekisteröinti maksaa?

    Koiran rekisteröinti Ruokaviraston koirarekisteriin maksaa verkossa 10 euroa ja paperilomakkeella 20 euroa.

    Suomen Kennelliiton rotukoirarekisterissä rekisteröintimaksu on maksuluokasta riippuen 38 tai 76 euroa, ja tuontikoiran rekisteröinti maksaa 76 euroa.

    Ilmoitus Suomen Kennelliiton monirotuisten tunnistusmerkintätietokantaan (entinen FIX-rekisteri) maksaa Omakoira-palvelussa jäsenille 22 euroa ja muille 32 euroa.

    Hinnat voivat muuttua, joten tarkista ne aina Ruokaviraston koirarekisterin maksuista ja Kennelliiton rekisteröintimaksuista.

    Mistä tiedän, että koirani on rekisteröity?

    Rekisteröinnin Ruokaviraston koirarekisteriin voit tarkistaa kirjautumalla koirarekisterin asiointipalveluun. Voit myös soittaa Ruokaviraston asiakaspalveluun ja kertoa koirasi mikrosirunumeron.

    Suomen Kennelliittoon rekisteröidyt koirat löydät KoiraNetistä, joka on liiton julkinen jalostustietojärjestelmä. Kirjoita koiran rekisterinumero sivun hakukenttään. Rekisterinumerolla löytyvät myös monirotuiset koirat.

    Mitä tehdä, jos koiran rekisteröintitiedot muuttuvat?

    Ilmoita Ruokaviraston koirarekisteriin, jos koiran rekisteröintitiedoissa tapahtuu jokin näistä muutoksista:

    • koiran kuolema
    • koiran katoaminen
    • koiran muutto ulkomaille
    • koiran haltijan vaihtuminen

    Suomen Kennelliittoon voit lisäksi ilmoittaa

    • koiran omistajan vaihtumisen
    • koiran kuoleman ja kuolinsyyn

    Ruokavirastolle ilmoitettavista tiedoista säädetään laissa. Kennelliittoon ilmoittaminen on vapaaehtoista, mutta omistajatiedot kannattaa pitää ajan tasalla kaikissa rekistereissä. Tieto koiran kuolemasta on tärkeä myös tilastoinnin kannalta.

    Usein kysyttyjä kysymyksiä koiran rekisteröinnistä

    Mitä hyötyä koiran rekisteröinnistä on?

    Rekisteröinti Ruokaviraston rekisteriin on pakollista, mutta siitä on myös hyötyä; löytynyt koira on helpompi palauttaa omistajalleen ja samalla Suomen koirakannasta voidaan kerätä tärkeää tilastotietoa. Viranomaisrekisterin avulla valvotaan lisäksi muun muassa koirakauppaa ja maahantuontia, mikä parantaa koirien hyvinvointia ja turvallisuutta.

    Suomen Kennelliiton rekistereihin taas kertyy jalostuksen ja kilpailutoiminnan kannalta olennaista tietoa.

    Mihin koira pitää rekisteröidä?

    Laki edellyttää, että koira ilmoitetaan Ruokaviraston koirarekisteriin. Muut rekisterit, kuten Suomen Kennelliiton rekisterit, ovat vapaaehtoisia, ja niihin rekisteröimisestä päättää koiran kasvattaja tai omistaja.

    Pitääkö sekarotuinen koira rekisteröidä?

    Kyllä, myös sekarotuinen koira on rekisteröitävä Ruokaviraston viranomaisrekisteriin. Muihin rekistereihin, kuten Suomen Kennelliiton rekistereihin, sekarotuisen koiran rekisteröinti on vapaaehtoista.

    Mihin koiran siru rekisteröidään?

    Koiran mikrosiru rekisteröidään Ruokaviraston koirarekisteriin. Silloin koirasi tiedot ovat viranomaisten tiedossa, ja jos koira katoaa tai varastetaan, se on helpompi tunnistaa ja palauttaa sinulle.

    Mistä saan koiran mikrosirun tiedot?

    Koiran lapaluiden väliin asetetussa mikrosirussa on numerosarja, jonka voi lukea erityisellä sirunlukulaitteella. Mikrosirunumero löytyy usein myös koiran rokotuskortista, passista tai tunnistusmerkintätodistuksesta.

    Jos näitä papereita ei ole, voit kääntyä esimerkiksi eläinlääkärin puoleen. Eläinlääkäri lukee sirun sirunlukulaitteella ja kirjoittaa koiralle sen perusteella tunnistusmerkintätodistuksen.

    Onko koiran tunnistusmerkintä sama kuin mikrosiru?

    Yleensä kyllä. Tunnistusmerkinnällä tarkoitetaan tavallisesti koiran lapaluiden väliin tai niskaan istutettavaa mikrosirua, jossa on yksilöllinen numero. Sen avulla koira voidaan yhdistää rekisteritietoihinsa. On tärkeä huomata, että mikrosirussa itsessään ei ole omistajatietoja vaan ainoastaan mikrosirunumero, jonka avulla tiedot voidaan hakea rekisteristä johon koira on rekisteröity.

    Ennen tunnistusmerkintä saattoi olla myös koiraan tatuoitu tunnistenumero, mutta nykyään Suomessa kaikki koirat tunnistusmerkitään tatuoinnin sijaan mikrosirulla.

    Lähteet

  • Kennelliitto ei ole kaikkien koirien yhdistys

    Kennelliitto ei ole kaikkien koirien yhdistys

    Nyt kun Suomen Kennelliitto on ottanut asiakseen esiintyä kaikkien koirien liittona, on hyvä aika muistuttaa, että sitä se ei todellakaan ole. Suomen Kennelliitto on puhdasrotuisten koirien liitto, jonka säännöt syrjivät kaikkea rotukoirakasvatuksen ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa.

    Kennelliitto on jo useamman vuoden ajanut pakollista koirarekisteriä Suomeen. Luonnollisesti se haluaisi itsestään myös sen ylläpitäjän. Tämä rekisteri onkin nyt toteutumassa, aikaisintaan vuonna 2022. Rekisteristä tulee vastaamaan Ruokavirasto, mutta yksityistä palveluntarjoajaa tietokannalle etsitään vielä. Suomen Kennelliitto on tehnyt selväksi, että se olisi valmis ottamaan palveluntarjoajan roolin. Asiaa edistääkseen Kennelliitto muutti perussääntöjään ja on kampanjoinut entistä aktiivisemmin sekarotuisten rekisteröimisestä heidän tunnistusmerkintärekisteriinsä rekisteröintitilastoja pönkittääkseen.

    Rekisteri itsessään on erittäin hyvä ja kannatettava asia, mutta sen toteuttamisessa tulisi olla mukana ainoastaan hyvämaineinen, kaikkien koirien etua ajava organisaatio, jota Suomessa ei valitettavasti tällä hetkellä ole – osaltaan siksi, että Suomen Kennelliitolla on maassamme monopoliasema. Suurin ongelma tässä on kuitenkin se, että Suomen Kennelliitto ei ole – edes perussääntöjen muutoksen jälkeen – kaikkien koirien yhdistys. Sen tarkoitus on ajaa puhdasrotuisten koirien asiaa – ja samalla polkea kaikkea muuta rotukoiratoiminnan ulkopuolista toimintaa. Tällä hetkellä Kennelliitto antaa itsestään tarkoituksella täysin vääränlaisen kuvan ja yrittää samalla haudata ansaitusti huonoa mainettaan.

    Suomen Kennelliiton perussäännöt

    Aikaisemmissa, vuonna 2007 voimaan tulleissa Kennelliiton säännöissä lukee, että sen ”tarkoituksena on valtakunnallisena järjestönä edistää puhdasrotuisten, rekisteröityjen koirien kasvattamista ja käyttöä”.

    Vuoden 2020 alusta Suomen Kennelliiton tarkoitus muutettiin säännöissä seuraavanlaiseksi:
    ”Kennelliitto edistää rekisteröityjen koirien vastuullista omistamista, kasvattamista ja käyttöä. Tavoitteena
    on terve, hyväluonteinen, käyttöominaisuuksiltaan ja rakenteeltaan sekä ulkomuodoltaan
    rodunomainen, hyvinvoiva koira.

    Kennelliitto on koirien omistajien, harrastajien ja kasvattajien asiantuntija- ja edunvalvontajärjestö.”

    Säännöistä on siis poistettu sana ”puhdasrotuinen” ja koko pykälä on muutettu sanamuodoiltaan tarkoittamaan kaikkia (rekisteröityjä) koiria yleensä. Tämän pitäisi tarkoittaa käytännössä sitä, että Kennelliitto on myös sekarotuisten ja rotukoirakasvatuksen ulkopuolisten jalostus- ja kasvatusprojektien asiantuntija- ja edunvalvontajärjestö? Vai onko tämä vain toinen tapa sanoa, että Kennelliiton mielestä kaikkien koirien tulisi automaattisesti olla rekisteröityjä rotukoiria ja sen ulkopuolisia koiria ei tulisi olla olemassakaan?

    Kuinka pitkälle Kennelliiton lonkerot ulottuvat?

    Suomen Kennelliiton järjetöntä ja jopa lainvastaista vallankäyttöä on vuosien saatossa puitu asiantuntijoidenkin toimesta. Kennelliiton sääntöjä ja määräyksiä ovat velvollisia noudattamaan jäsenten lisäksi myös ei-jäsenet, jotka osallistuvat Kennelliitton toimintaan. Kaikkein järjettömintä on kuitenkin se, että Kennelliitto voi omien sääntöjensä puitteissa määrätä sanktioita, kuten rekisteröintikieltoa, henkilöille, jotka eivät ole koskaan osallistuneet Kennelliiton toimintaan taikka olleet sen jäseninä. Viimeistään tässä kohtaa Kennelliitto on ylittänyt valtuutensa yhdistyksenä.

    Tätä sääntöä ei poistettu uusimmasta versiosta, mutta sitä on muotoiltu neutraalimmaksi. Seuraamusten kohteesta ei säännöissä puhuta ”jäsenenä” vaan henkilönä, eli se voi tarkoittaa myös vanhoissa säännöissä mainittua ”Kennelliittoon kuulumatonta henkilöä”.

    Lisäseuraamukset jäsenille ja ei-jäsenille
    1) Osallistumiskielto näyttelyihin, kokeisiin ja kilpailuihin
    2) Toimintakielto luottamustehtävässä, johon oikeudet on myöntänyt, Kennelliiton hallitus tai toimielin,
    jolle hallitus on delegoinut myöntöoikeuden, taikka hallituksen valtuuttama jäsenjärjestö
    3) Rekisteröintikielto.
    Lisäseuraamukset voidaan antaa pysyvinä tai määräaikaisina.

    Suomen Kennelliiton perussäännöt 2020 alkaen

    Vertailun vuoksi aiemmissa perussäännöissä asia oli muotoiltu näin:

    Myös Kennelliittoon kuulumattomalle henkilölle voidaan antaa kielto määrättynä aikana tai
    kokonaan osallistua Kennelliiton järjestämiin tai hyväksymiin näyttelyihin tai kokeisiin tai
    rekisteröidä kasvattamiaan pentuja Kennelliiton pitämään rekisteriin.

    Suomen Kennelliiton perussäännöt 2007-2020

    Kennelliitto on myös kennelpiirien, lajiliittojen, harrastus- ja rotuyhdistysten kattojärjestö, velvoittaen edellämainitut noudattamaan kaikkia omia sääntöjään ja aatteitaan. Kärjistetysti voikin todeta, että jos käyt paikallisen yhdistyksen kurssilla sekarotuisen koirasi kanssa, jonka olet itse teettänyt ja kasvattanut, rikot Kennelliiton sääntöjä ja voisit saada tästä hyvästä sanktiota. Sääntöjen puitteissa Kennelliiton kennelpiirien jäsenyhdistysten on periaatteessa myös eriarvoistettava rotukoirat ja sekarotuiset, sillä niiden täytyy ”edistää puhdasrotuisten koirien käyttöä”. Etenkin suuremmissa harrastusyhdistyksissä tämä näkyy sekarotuisten koirien kieltämisenä kilpailuihin tähtäävissä ryhmissä. Monet sekarotuisten koirien kanssa harrastavat kokevat aiheellisesti eriarvoisuutta ja painetta siirtyä Suomen Kennelliittoon rekisteröityihin rotukoiriin tämän vuoksi.

    Kennelliiton jäsen hyväksyy puhdasrotuisuusaatteen

    Suomen Kennelliiton jäsen hyväksyy liittyessään Kennelliiton perussääntöjen lisäksi myös Koiranomistajan perussäännön, jossa mainitaan mm. seuraavaa:

    Suomen Kennelliiton tarkoituksena on edistää puhdasrotuisten rekisteröityjen koirien kasvattamista
    ja käyttöä.

    Mikäli koiralla teetetään pennut, on niiden oltava puhdasrotuisia ja koirarekisteriohjeen mukaisesti
    rekisteröintikelpoisia.

    Pennut on rekisteröitävä ja tunnistusmerkittävä Kennelliiton voimassaolevan koirarekisteriohjeen
    mukaisesti.

    Koiranomistajan perussääntö

    Käytännössä siis jokainen Kennelliiton jäsen ”lupaa” kasvattaa ainoastaan puhdasrotuisia, Suomen Kennelliittoon rekisteröityjä koiria. Myös rodut, jotka rekisteröidään muihin yhdistyksiin kuin Kennelliittoon, ovat Kennelliiton sääntöjen vastaisia.

    Kennelliiton alaisten yhdistysten säännöt

    Lajiliitot eivät keskity jalostukseen tai sen edistämiseen, mutta siitä huolimatta niilläkin on Kennelliiton jäsenyhdistyksinä velvollisuus noudattaa Suomen Kennelliiton sääntöjä.

    Kennelpiirin mallisäännöissä (joita suurin osa kennelpiireistä noudattaa) taas on kohta:
    ”Kennelpiirin tarkoituksena on edistää alueellaan puhdasrotuisten koirien kasvattamista”

    Kennelpiirien jäsenyhdistyksien, jotka yleensä ovat harrastusyhdistyksiä, tulee ”pyrkiä edistämään toiminta-alueensa harrastusta ja puhdasrotuisten koirien käyttöä”.

    Lisäksi Kennelliiton ohjeissa mainitaan, että ”jäsenyhdistyksen säännöissä tulisi olla maininta puhdasrotuisten koirien käytön edistämisestä, kenneltoiminnasta, koiraharrastuksesta/toiminnasta tai näitä vastaavasta koiratoiminnasta”.

    Mainittakoon myös, että Suomen Kennelliiton ulkomuototuomarit eivät suostu arvostelemaan sekarotuisia koiria esimerkiksi match show’ssa.

    Kennelliiton FCI-jäsenyys

    Suomen Kennelliitto kuuluu Fédération Cynologique Internationalen eli FCI:n jäsenmaihin. Myös FCI tukee ainoastaan puhdasrotuisten koirien jalostusta ja vaatii jäsenmaitaan toimimaan saman aatteen mukaisesti. Tämä käy ilmi FCI:n säännöistä:

    It (FCI) shall pursue the following aims worldwide in accordance with the rules and legislation of each country:
    a) encouraging and promoting the breeding, registration and use of pedigree dogs

    Full Members have the following Membership duties:
    a) to act in the interests of the Association to the best of their abilities and
    possibilities

    Statutes of the FCI

    Jos Suomen Kennelliitto haluaa pysyä FCI:n jäsenmaana, se ei voi yhtäkkiä muuntautua ”kaikkien koirien liitoksi”.

    FCI-maana pysyminen ei kuitenkaan ole mikään status – monet merkittävät koiranjalostusmaat kuten USA ja Iso-Britannia eivät kuulu FCI:iin.

    Mitä merkitystä tällä kaikella on?

    Kaikki eivät halua kasvattaa koiria Kennelliiton aatteen mukaisesti – suljetuilla rotukirjoilla, sisäsiitoksella, puhdasrotuisuusaatteella. Jotkut haluavat kasvattaa rotuja, joita ei voi rekisteröidä Kennelliittoon. Osa taas haluaa kasvattaa koiria toisenlaisella aatteella – risteytyksillä, ulkosiitoksella. Toiset taas eivät ehkä pidä Kennelliiton lakia rikkovista, rahaa hamuavista toimista. Kaikilla on oikeus omaan näkökulmaansa niin kauan, kun se on Suomen lain mukaista.

    Kennelliitto markkinoi nyt itseään kaikkien koirien liittona, mutta hyväksyy silti vain yhdenlaiseen aatteeseen pohjautuvan jalostustavan. Silmätikuiksi joutuvat tällä hetkellä suurimmalta osin Kennelliiton ulkopuoliset kasvattajat, mutta tulevaisuudessa Kennelliiton nykyiset säännöt mahdollistavat entistä laajempaa syrjintää.

    Jos esimerkiksi ajatellaan, että Suomeen perustettaisiin vaikkapa koirien roturisteytyskasvattajien yhdistys, Kennelliitto voisi sääntöjensä puitteissa kieltää tämän yhdistyksen toimintaan osallistumisen jäseniltään erottamisen (ja/tai muiden sanktioiden) uhalla. Juuri tämä on se pointti, mikä tekee Kennelliitosta monopolin – sen ympärille on mahdotonta rakentaa kilpailua, sillä Kennelliiton säännöt käytännössä kieltävät kaiken, mikä ei tue puhdasrotuisten koirien kasvatustoimintaa.

    Kennelliiton mukaan pentutehtailu, trokaaminen ja laiton maahantuonti saataisiin kuriin pakollisella koirarekisterillä. Ajatus on toki tärkeä ja hyvin ajankohtainen, mutta Kennelliiton agenda ei tässä yhteydessä ole kuitenkaan puhtaasti koirien hyvinvoinnin ajattelu, vaan nimenomaan rotukoirakasvatuksen ulkopuolisen toiminnan demonisointi, jota Kennelliitto on harrastanut jo pitkään. Suomen Kennelliitto on tehnyt vuosikausia selväksi, että heidän mielestään vain puhdasrotuisten koirien kasvattajat, jotka ovat Kennelliiton jäseniä, ovat luotettavia ja vastuuntuntoisia. Jos et kasvata rotukoiria Kennelliiton jäsenenä, olet automaattisesti pentutehtailija tai vähintäänkin vastuuton takapihankasvattaja.

    Yhtenä esimerkkinä voidaan ottaa eräs kappale Koiramme-lehden artikkelista vuodelta 2018:

    Rekisteripaperit kertovat pennusta paljon. Kun pentu on rekisteröity, voimme luottaa sen olevan rotua, mitä sen kerrotaan olevan. Asialliset kasvattajat noudattavat Kennelliiton ohjeita, hoitavat pennut rakkaudella eivätkä rasita narttua liian tiheillä pennutuksilla. Kaikille roduille tehdään myös terveystarkastuksia, ja vähintään tietyt kriteerit täyttävät pentueet pääsevät pentuvälityslistalle. Kasvattaja opastaa ostajaa valitsemaan sopivan pennun, ja tarjoaa tukea ja neuvoja jatkossakin.

    Koiramme -lehti 4/2018

    Tämä sama tarina esiintyy eri muodoissa Kennelliiton artikkeleissa vuodesta toiseen. Valitettavasti tälläkään tekstinpätkällä ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Kennelliittoon rekisteröidyille pennuille polveutumistutkimus ei ole läheskään aina pakollinen. Yleensä virheet sukutaulussa huomataan ja korjataan ryppäinä, jolloin koirien rekisteristäpoistosta kärsii hyvin moni koirankasvattaja- ja omistaja. Kaikki Kennelliiton kasvattajat eivät noudata sääntöjä, eivät pidä pennuistaan hyvää huolta, eivätkä anna narttujensa levätä pennutusten välillä. Tätä tapahtuu ihan yhtä lailla niiden Vuolasvirta-palkittujen näyttelyhuippuja kasvattavien rotukoirakasvattajienkin keskuudessa. On myös täysi vale, että kaikille roduille tehtäisiin terveystarkastuksia – läheskään kaikilla roduilla terveystutkimukset ennen astutusta eivät ole pakollisia. Monien rotujen terveystilannetta ei Suomessa edes tunneta, koska niitä ei tutkita ja niistä ei näin ollen ole tietoa. Yksi viimeisimmistä eläinsuojelurikoksista liittyi nimenomaan Suomen Kennelliiton alaiseen ulkomuototuomariin, joka kasvatti suomenlapinkoiria.

    Tämän artikkelin on tarkoitus antaa ajattelemisen aihetta – vaikka Kennelliitto nimeääkin itsensä asiantuntijajärjestöksi, sen toiminta on monilta osin hyvin subjektiivista ja se ajaa häikäilemättömästi omia tarkoitusperiään. Se rikkoo omia valtuuksiaan, esiintyy viranomaisena ja hamuaa aina vain lisää valtaa vahvistaen samalla monopoliasemaansa. Kennelliitto ei ole kaikkien koirien etua ajava järjestö.

    Lisäluettavaa:

    Aatteellinen yhdistys määräävässä markkina-asemassa – tapaus Suomen Kennelliitto

    Lähteet

    1. https://www.kennelliitto.fi/lomakkeet/suomen-kennelliiton-saannot
    2. https://www.kennelliitto.fi/lomakkeet/kennelliiton-saannot-2020
    3. https://www.kennelliitto.fi/lomakkeet/tietoa-ja-ohjeita-jasenyhdistyshakemusta-varten
    4. https://www.kennelliitto.fi/lomakkeet/kennelpiirin-mallisaannot
    5. https://www.kennelliitto.fi/sites/default/files/form-files/koiranomistajanperussaanto2011.pdf
    6. http://www.fci.be/medias/FCI-REG-STA-en-10585.pdf
    7. https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/uutiset/hallituspuolueet-sopivat-koirien-tunnistusmerkinnan-ja-rekisteroinnin-saatamisesta-lakiin